Puistopari ja ensimmäinen yö yksin teltassa: Lauhanvuoren kansallispuisto & Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto
Mennyt viikonloppu kului tutustuessa kahteen uuteen kansallispuistoon. Lauhanvuori sekä Kauhavena-Pohjankangas sijaitsevat molemmat melko lähellä tosiaan, joten oli luontevaa sisällyttää vierailu molempiin osana Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvaa reissuani.
Lauhanvuori
Retki alkoi lyhyehköllä, reilun viiden kilometrin vaelluksella Spitaalijärvelle, jossa olisi tarkoitus viettää yö teltassa. Se tulisikin olemaan ensimmäinen yö yksin teltassa, ja vasta toinen yö yksin metsässä yleensä. Ensimmäisen metsäyöni olin nukkunut vajaa vuosi aiemmin Helvetinjärvellä riippumatossa. Kokemus oli positiivinen, mutta tuolloin en ollut täysin varma riippumaton sopivuudesta itselle yöpymisvälineenä mm. ahtaan nukkumatilan takia, joten päätin kokeilla tällä kertaa telttaa.
Kävely spitaalijärvelle sujui hyvin, vaikka päiväretkikamppeisiin verrattuna rinkka olikin yön yli -retkiin tottumattomalle hieman turhan raskaaksi pakattu. Pääsin kuitenkin perille ilman suurempia ongelmia, ja kieltämättä raskaan rinkan kanssa perille pääseminen on aina hieman palkitsevampaa kuin kohteen saavuttaminen päiväretkillä. Muita retkeilijöitä ei tässä vaiheessa juuri näkynyt, vaikka pelkäsin paikalla olevan ruuhkaa. Spitaalijärven lähelle kun pääsee myös autolla, niin halutessaan.
Ilma oli sen verran lämmin, että uskaltauduin heittään talviturkin pois. Se saattoi hyvinkin olla ensimmäinen kerta, kun turkki lähtee jo toukokuussa, yleensä olen tohjennut uimaan vasta heinäkuussa. Muuten ilta sujui auringonlaskua ihaillessa ja luonnosta nauttien.
Illalla kuvatessani lähiympäristöä sattui hieman kuumottava tilanne: en huomannut, että keskellä polkua möllötti kyy, ja oli vain senteistä kiinni, etten astunut sen päälle. Onneksi otus vain kääriytyi rullalle ja pakeni paikalta. Jos edellisellä reissulla kohtasin ensimmäistä kertaa rantakäärmeen luonnossa, niin tämä oli sitten ensimmäinen kyy-kohtaaminen. Alkuhämmennyksen jälkeen käärme ei yllätyksekseni pelottanutkaan minua yhtään, vaan päinvastoin seurailin kiinnostuneesti sen touhuja turvallisen matkan päästä ja katsoin, kun se läksi uimaan. Sen jälkeen olinkin vain tyytyväinen, että olin ehtinyt hoitaa omat uintini jo aiemmin iltapäivällä...
Yö teltassa sujui varsin mukavasti. Aamulla herätessä minua vähän aikaa huimasi, mikä saattaa kertoa siitä, että nukkuma-asento oli ollut jotenkin erityisen huono. Riippumattoon verrattuna nukkuma-asento oli paljon vapaampi, mutta makuualustasta huolimatta maan kylmyys kosketti selkää paljon enemmän kuin riippumaton kanssa. Vielä en siis osaa sanoa, kumpi yöpymisväline tulisi olemaan jatkossa ensisijainen valintani.
Kauhaneva-Pohjankangas
Kauhaneva-Pohjankangas oli vuorossa toisena päivänä. Kauhanevan-Pohjankankaan retkeilyalueet koostuvat karkeasti kahdesta alueesta: Kauhalampea ympäröivästä suoalueesta sekä melko vasta puistoon liitetystä Katikankanjonista. Jos Lauhanvuori ei mitään erityistä tarjonnut, niin Kauhaneva-Pohjankanga yllätti positiivisesti. Suo ei ollut läheskään kuiva, vaan pieniä lätäköitä oli runsaasti siellä täällä. Vaikka suolla talsiminen kovassa kuumuudessa oli paikoin hieman tuskastuttavaa, niin onneksi Kauhalammen kova tuuli sai lopulta olon viilentymään.
Kierroksen tehtyäni piipahdin vielä katsomassa Katikankanjonia, jossa vesi virtasi upeasti 20 metriä syvässä kurussa metsän keskellä. Tämä paikka kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, mikäli tällä seudulla liikkuu. Polku kulkee suurimmaksi osaksi veden äärellä ja sisältää paljon jyrkkiä laskuja ja nousuja. Vähän kuin omanlaisensa seikkailurata.
Upeissa kansallispuistoissamme vierailu oli jälleen hieno kokemus. Kaksi päivää luonnossa on takana ja oma tunnemaailma on taas huomattavasti aiempaa kevyempi.